Else
Kielikohtainen nimi:
Kasvutapa: Pensasruusu
Ryhmä: Spinosissima
Korkeus cm: 120-180
Väri: Punainen, vaaleanpunainen
Talvenkestävyys Suomi: ?
Talvenkestävyys Ruotsi:
Tuoksu: 4
Ruusu on todennäköisesti ostettu jostain taimistosta Kirkkonummelle, Pikkalanlahden rannalla sijaitsevaan Sjövikin kartanoon noin vuonna 1910. Kartanoon ostettiin kasveja Pietarista ja myös tämä ruusu voi olla sieltä. Tiedot ja ruusun on antanut rouva Else Koebe (Köbe), jonka isoäiti kartanon emäntä oli.
”Else” selvisi Porkkalan ”vuokraajastakin” ja sen juurivesa kasvaa rouva Koebella Espoossa, nykyisin hyvin varjoisessa paikassa. Pensas oli puolitoistametrinen, tiheä varjossakin kasvaessaan ja hento, mikä myös voi johtua varjosta. ’Juhannusmorsiamen’ pitkiä pystyversoja tällä ei ole vaan pensaan kasvutapa muistutti lähinnä juhannusruusua. Tälläkin on tiheäpiikkiset punertavat nuoret versot ja sekä isoja piikkejä että erikokoisia pienempiä. Versoja on äkkiä vaikea erottaa ’Juhannusmorsiamen’ versoista, vaikka pensaat kasvavat vierekkäin.
Lehdissä on yleensä enintään viisi lehdykkäparia, lehdykät ovat kauempana toisistaan kuin ”Morsiamella”, ne ovat pyöreämpiä, joskus aivan pyöreäpäisiä, pienempiä ja pääruodin alapinnalla on aina harvassa piikkejä. Tyvimmäisen parin lehdykät ovat usein erikokoiset tai toinen puuttuu.
Vesoo, ei ole kärsinyt kylmästä Vihdissä, mutta pinnallista härmää esiintyy syksyisin. Sillä ei ole vaikutusta pensaan hyvinvointiin tai kukintaan. Nuppu on täysin sileä kukkaperistä verholehtiin. Verholehdet ovat hieman nuppua pitemmät, niiden päässä voi olla viiden millin nyhälaitainen lehtiliuska, joskus se on haarainenkin.
Kukka on kooltaan 4,5-5,5 cm, selvästi pienempi kuin ’Morsiamen’. Myös kukkapohja on pienisuisempi, joten kukan pohja on kapea. Isoja, täysikokoisia terälehtiä on kolme kerrosta, viitisentoista kappaletta, lisäksi viidestä ylöspäin kapeitaja lyhyitä liuskoja. Isot terälehdet ovat tavallisesti päästä syvään halki ja hyvin koveria, varsinkin sisemmät kerrokset, ja taipuvat aluksi vain ulkoreunastaan ulospäin kukan avautuessa. Näin kukkien muoto säilyy pitkään pallomaisena eivätkä heteet tule heti näkyviin. Pienet terälehdet kasvavat usein heteiden seassa, jopa emien keskellä, ja niiden reunoissa on heteen ponsia. Ne saattavat täyttää koko kukan keskustan, jolloin emit ja heteet eivät näy ollenkaan. Parhaimiirillaan kukka muistuttaa kartanonruusua, jossa uloimpien terälehtien muodostama kuppi on pienten terälehtien tiiviisti täyttämä. Emien joukossa voi olla vaaleanvihreitä parimillisiä tai pitempiä emilehtiä tai jopa koko emiryhmä on voinut muuttua kekomaiseksi emilehtikiinpuksi, kuten ’William’s Double Yellow’ ruusussa. Samankin pensaan kukkien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua. Joidenkin kukkien emit ja heteet ovat siistinä ryhmänä ja näkyvät terälehtien keskellä. Espoon vaijossa kasvaneen emopensaan harvat kukat olivat tällaisia.
Kukan väri on hennon vaaleanpunainen, mutta tasainen, ei niin laikukas ja valkeanhäilyvä kuin ”Morsiamen”.Myöskään takasivu ei ole yhtä valkoinen. Tuoksu on hyvä ja vahva, hieman luteinenkin, mutta lisäksi siinä on miellyttävä sivuvivahde, joka ”Morsiamelta` puuttuu. Kukinta on lähes yhtäaikainen juhannusruusun ja ”Morsiamen” kanssa. Sen kesto nuorilla pensailla oli yhtä pitkä.
Kiulukoissa on paljon vaihtelua, mikä lienee seurausta kukkien vaihtelusta. Monet kukat ovat emilehtien vuoksi täysin tai osittain martoja. Niinpä kiulukoita tuli Vihdissä vain puolet siitä mitä ’Juhannusmorsiameen’. Niiden muoto on usein pyöreähkö, jopa pitkänomainen ja epäsymmetrinen, kun siemeniä on vain kiulukan toisessa reunassa. Kunnolla kehittynyt kiulukka on hivenen litteän pyöreä, levein kohta keskellä, ei aivan yhtä suuri kuin ’Juhannusmorsiamen’.
Verholehdet nousevat erillisinä suoraan kiulukan pyöreästä pinnasta, kaulaosaa ei ole, ja törröttävät kimppuna suoraan eteenpäin. Kiulukan perä on noin kahden kiulukan mitan pituinen, yhtä tumman punaruskea kuin kiulukka itse ja huomattavasti paksuntunut kiulukan puoleisesta päästä. Perä voi olla paksumpi kuin oksa, jossa se on kiinni. (Juuri tällainen kiulukka on kuvattuna Ruusulehden numerossa 1197, pimpinellapalstan alussa.)
Onko ”Else” oikea papulanruusu. Versoissa ja lehdissä ei näy eroja ja niiden kiulukat ovat identtiset, satunnaista vinoutta myöten. Papulanruusupensaassa näkyi myös lehtimäisiä emiä kuten ”Elsessä”. ”Papulan” kukat ovat selvästi pienemmät, keskimäärin vain 4-5 senttiset, ja se tekee aina paljon kiulukoita.
(Aila Korhonen)
Kuvat. 1. Anneli Tervonen, Alavieska
2.-3. Matti Kulju, Oulujoki
