Onni, ’Onni’

Kielikohtainen nimi: Onnenruusu 

Kasvutapa: Pensasruusu 

Ryhmä: Centifolia 

Korkeus cm: 150-200 

Väri: Punainen, vaalea 

Talvenkestävyys Suomi: Fi 1-7 

Talvenkestävyys Ruotsi: Sv 7 

Tuoksu:    

 

Löytöruusu, Rovaniemi.

Suomessa onnenruusu löytyi Rovaniemeltä 1950-luvulla. Sirkka-Liisa Peterin tekemän selvityksen mukaan kulkukauppias toi sen mukanaan eräälle yksityispihalle juhannusruusuna.

Onnenruusu muistuttaa kasvutavaltaan piharuusua ja suviruusua (R.’Poppius’). Onnenruusun haarat siirottavat ja kaartuvat täysikasvuisina kohti maata. Siksi se ei kasva kuin noin 1,5 m korkeaksi. Suviruusun tavoin onnenruusun lehdykät ovat melko pienet. Varren alaosa on hyvin piikkinen, mutta ylimmät haarat saattavat olla lähes piikittömiä. Piikit ovat erikokoisia, mutta niissä on aina hyvin leveä tyviosa, jota saattaisi kutsua jopa tyvilevyksi. Etenkin varren yläosassa on runsaasti myös alaspäin suuntautuneita käyriä piikkejä, kuten kartanoruusulla. Pienemmistä piikeistä osa on nystykärkisiä. Verso on väriltään tumman punaruskea. Lehdissä on yleensä kolme soikeaa (3 x 1,5 cm) lehdykkäparia. Lehdyköiden yläpinta on heleän vihreä, alapinta vaaleampi. Hammastus on yksinkertainen, ja terävät hampaat ovat suuntautuneet kohti lehden kärkeä. Lehtikorvakkeet ovat avoimet, suippukärkiset ja tyveltä nystykarvaiset.

Teriö on vahvasti kerrannainen, vaaleanpunainen. Soikeita metsäruusun (R.majalis) punaisia kiulukoita syntyy niukanlaisesti. Verhiö on liuskoittunut, ja se on sisäpinnalta runsaskarvainen, reunojen ollessa nystykarvaiset. Kukkapohjus, emin vartalo ja heteen palho ovat myös karvaiset.

Onnenruusu menestyy hyvin suurimmassa osassa Suomea ainakin Rovaniemen korkeudelle asti. Lauhoina talvina onnenruusun versot voivat pakkasöiden jälkeen paleltua, koska sen kasvu alkaa heti säiden lämmetessä. Onnenruusu ei ole erityisen härmänaltis. Ruusua on saatavana etenkin Pohjois-Suomen taimistoista, koska sitä on mikrolisätty Rovaniemellä ja levitetty sieltä lähitienoille.

Onnenruusu ei ole kovin vaatelias kasvupaikan suhteen, mutta se viihtyy parhaiten valoisalla paikalla. Sen alkukehitys on melko hidas ja ensimmäisiä kukkia voi joutua odottamaan useita vuosia. Ensimmäisenä vuotena kukat ovat lähes tornionlaaksonruusun kukkien kokoiset, mutta suurenevat jo seuraavana kesänä. Koska versot ovat voimakaskasvuiset ja pitkänhuiskeat, onnenruusun voi istuttaa myös matalakasvuiseksi köynnökseksi. Runsas- ja vahvapiikkisenä se takertuu helposti vaikkapa tukiverkkoon. Onnenruusu tekee nuorena jonkin verran juurivesoja, vanhempana mahdollisesti enemmänkin. (Henry Väre, Ruusunlehti 1/2001)

Vuoden ruusu 2001.

Kuvat: 1. Lauri Simonen

2. Markku Kolhinen

3. Ahti Valli

4. Leena Riihelä

5. Lauri Simonen

6. Lauri Korpijaakko

 

 

Scroll to Top